Seikkailunpoikasia: Viikonloppuretki Tampereen Tahmelaan

(Yhteistyössä: Flowpark)

Kaikki tietävät Pispalan: Sen lukuisat portaat, Rajaportin legendaarisen saunan, Lauri Viidan, ja upeat maisemat harjun tunnelmallisten puutalojen pihoista. Lapsiperheet ja yhteisöllisyys on asioita, joita monelle tamperelaiselle tulee ensimmäisenä mieleen Pispalasta, toisille taas Pispalan Pulteri, Vastavirta-klubi ja Vaakon Nakki. Pispalassa vierailu -blogeja voit lukea vaikkapa tästä tai tästä. Molemmissa kerrotaan myös Tahmelasta. Mutta tunnetaanko Tahmelaa Tampereen ulkopuolella?

Tahmelaa, Pispalaa ja Pyynikkiä Hyhkyn rannasta kuvattuna elokuussa 2020.

Tahmela on asuinalue Pispalan rinteen alapuolella, eteläpuolen rannassa. Lähes Pyynikin harjun kupeesta löytyy Varalan urheiluopisto Flow-parkkeineen, ja siitä vähän matkaa rannassa Tahmelan Huvila, Tahmelan uimaranta piskuisine siirtolapuutarhoineen, Kurpitsatalo, Hirvitalo, sekä vähän matkan päästä Hyhkyn kaupunginosasta Pyhäjärvelle johdattava Pispalan Uittotunneli.

Vierailemme tässä blogissa Flow-parkissa, Huvilalla ja Uittotunnelissa. Näitä varten on hyvä varata vähintään kaksi päivää aikaa.

Flowpark – vauhdikas päivä luonnon helmassa

Pyynikin Kesäteatterin ja Rosendahlin hotellin ohitse kulkee yksi Tampereen upeimmista maisemareiteistä, jossa kuskin ei sovi unohtua vilkuilemaan järvelle. Ennen kuin tie kaartaa Harjulta alas Tahmelaan, lepää vasemmalla rinteessä Varalan urheiluopisto. Opistolle on rakennettu 2015 Flowpark-ketjuun kuuluva seikkailupuisto, jossa liikutaan vaijereiden avulla puusta toiseen.

Seikkailupuistokonseptin täyskotimaisen pioneerin Flowparkin ympäristömyönteiset arvot käyvät yhteen omieni kanssa, joten olen jo pitkään halunnut vierailla siellä. Flowparkin seikkailuradat on rakennettu eläviin puihin niitä vahingoittamatta ja ulkona saa nauttia raittiista ilmasta ja huikeista maisemista Pyhäjärvelle.

Ekologiset arvot näkyvät myös liiketoiminnan valinnoissa: “Flowpark -seikkailuhuvipuiston osalta huomioidaan jo suunnitteluvaiheesta lähtien sille ominaisen ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Ratojen reittejä suunniteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota jo olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen.  Seikkailuratojen rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Flowpark -seikkailuhuvipuistoissa käytetään ensisijaisesti tuulivoimalla tuotettua sähköä, mutta varsinaisen kiipeilytoiminnan moottorina toimii aina ihminen itse! Eläviä puita tarkkaillaan jatkuvasti ja radat ovat rakennusvaiheessa, kiipeilyn aikana, aina ratojen purkamiseen asti huomioitu niin ettei puut vahingoitu radoista.” (Varalan Puiston päällikkö Tytti Veräväinen)

Päätimme vierailla Tampereen Flowparkissa helsinkiläisen ystäväni ja hänen 5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Suomen huvipuistojen tapaan Flowpark on ollut tänä kesänä kotimaan matkailijoiden suosiossa. Satuimme puistoon erittäin ruuhkaisalla hetkellä, vaikka kuvittelimme maanantain olevan hiljaisimpia päiviä. Oli heinäkuun viimeinen viikko, eli monien viimeinen kesälomaviikko, ja sen ainoa aurinkoinen päivä, mutta vierailijoiden määrä yllätti henkilökunnankin.

Flowparkin miinukseksi täytyy sanoa, että yritimme varata paikkoja etukäteen, mutta varauksia otetaan toistaiseksi vastaan vain ryhmille (yli 11 henkilöä). Firma kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aikoo hankkia tulevaisuudessa jonkinlaisen mobiilisovelluksen jonotusta varten. Näin ensikertalaisen silmin todella kauan kestänyt jonotus- ja opastusaika oli aika sekavasti toteutettu, mutta johtui täysin yllättävästä väenpaljoudesta. (Kävimme välillä Pyynikin näkötornilla jätskillä. Torniinkin oli valtavat munkkijonot.)

Ronja ja Leevi valmiina seikkailuun

Lopulta kuitenkin pääsimme kohoamaan korkeuksiin, ja se oli kyllä vaivan arvoista. Ratoja oli neljän tasoisia (vihreä, sininen, punainen ja musta). Kummallista kyllä, puukiipeily valjaissa ei tuntunut kropassani niin pelottavalta, kuin esim. sisäkiipeilypuisto Irti Maasta -kokemus. Sama kokemus minulla on seinäkiipeilystä ja kalliokiipeilystä: luonnolla on voimakkaan rauhoittava vaikutus! Alussa minun oli hieman vaikea pysytellä huimapäisen 8-vuotiaan Leevin perässä, mutta lopulta kiipeily alkoi sujua vikkelämmin.

Flowparkiin kannattaa ehdottomasti varautua omilla hanskoilla tai ostaa lipunmyynnistä sellaiset, sillä kiipeillessä saattaa tulla sormiin tikkuja, eikä vaijerista kiinnipito paljain käsin ole miellyttävää. Korona-aikana käsineet ovat pakolliset.

Yhdellä radalla alle 140 cm poikani jäi jumiin, mutta pääsi palaamaan luokseni edelliselle puutasanteelle, jossa oli portaat, joita pitkin autoin hänet alas puusta. Muistisäännöt ensi kerralle: 1. Ole ensimmäisenä aamulla paikalla. 2. Ota hanskat mukaan 3. Kysy neuvoa ratoihin ja lapsen auttamiseen etukäteen ohjaajilta, joita liikkuu puiston alueella.

Puiston parhainta antia olivat monipuoliset tehtävät, pitkät liu-ut ja mahtavat maisemat. Pienimmille kiipeilijöille (ainakin noin 5-6-vuotiaille, jotka eivät vielä pääse isojen radoille) olisi toivonut löytyvän enemmän tekemistä – edes leikkipuisto tai toinen miniseikkailurata, sen yhden lisäksi. Yritys kuuntelee kyllä mielellään kehitysehdotuksia, ja niitä onkin jo mietitty tulevaisuutta varten. Flowparkissa isommat saa kyllä kulumaan helposti yhden kokonaisen päivän, ellei jopa kaksikin.

Tahmelan Huvila – yhdistelmä historiaa ja modernia manselaista yhteisöllisyyttä

Tahmela on Tampereen suosituimpia ja varakkaimpia asuinalueita. Se on erikoinen sekoitus hippejä ja yläluokkaa. Pispalan läheisyys ja alueen tärkeys kulttuurihistoriallisesti saa sen kuitenkin pysymään maanläheisenä, eikä kaupunkikuva ole niin nopeassa muutoksessa kuin monilla muilla alueilla.

Tahmelan Huvila kesäkuussa 2020.

Historiallinen Tahmelan Huvila on upea, alunperin Pispan suvun kaupungille yhteisöllisiin toimintatarkoituksiin myymä rakennus Pyhäjärven rannalla ilmeisesti jostain 1890-luvulta. Talo on toiminut mm. lastenkotina ja A-Killan päiväkeskuksena. Silloinkin kaikki olivat tervetulleita lounaalle tai saunomaan alueen yhteiseen olohuoneeseen, ja tiloja vuokrattiin eri yhteisöille.

Kun A-kilta irtisanoi rakennuksen vuokrasopimuksen vuonna 2018, kaupunki päätti myydä huvilan. Se sai aikaan suurta vastustusta ja lopulta kaupunki antoi talolle kolme vuotta armonaikaa vuokraamalla sen Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirulle. Yhdistys onkin pitänyt taloa sen ansaitsemalla arvokkuudella ja järjestänyt siellä kunnioitettavan monipuolista yhteisöllistä toimintaa: tänä kesänä esimerkiksi villiyrttikävelyretkiä, popup-ravintolapäiviä (seuraava 16.8.), saunomista, konsertteja ja taidenäyttelyitä. Siellä toimii myös Pispalan Kirjastoyhdistyksen kirjaston sivupiste. Helmikuussa 2022 kaupunki aikoo aloittaa tontin ja rakennuksen myynnin asuinkäyttöön.

Elokuun ensimmäisellä viikolla (32) talossa järjestetään pihakirppis, ikkunakävelyitä Pispalassa (lähtö eri osoitteesta), sekä kuvataidenäyttelyitä. Tarkat tiedot löytyy Huvilan facebook-sivuilta.

Nina Hietasen taikoma meze 23.6. villiyrttikävelyn jälkeen: Jogurttinen vihersalaatti (maitohorsman latvoja, ketunleipiä, kurkkua ja jogurttia), kypsä pesto (paahdetut kikherneet, paistettua suolaheinää ja sipulia, oliiviöljyä, suolaa ja sokeria), keksi, jossa makeutena voikukka”hunajaa”, etikkamausteliemeen marinoituja voikukan nuppuja, siperianteetä eli vuorenkilven ylivuotisista lehdistä valmistettua tehojuomaa ja kaiken kruunasi ruusumarmeladi juhannusruusun terälehdistä.

Tahmelan Huvilan ranta on yksi Pirkanmaan “salaisista laguuneista”, johon kannattaa mennä pistäytymään yksin tai kaksin, sillä ranta on pienen pieni. Portaat on juuri kunnostettu talkoovoimin ja alueella kulkee paljon koiria, eli kaikenlaisesta ilkivallasta ja lasinsiruista on hyvä ilmoittaa välittömästi viranomaisille ja huvilaan, ja tietenkin kerätä vaaralliset esineet pois. Yleensä ranta on ollut tosi siisti, kun olen siellä vieraillut. Ranta on suhteellisen matala, mutta ihan pienimmille varaisin mukaan kellukkeita.

Aurinkoinen Pyhäjärvi ja “Tuhkimon toinen kenkä”
Yksi Pirkanmaan kivoimmista uimapaikoista
Kaikki mukana hauvasta vaariin.
Hänkin viihtyi ja viihdytti vedessä muiden joukossa.

Pispalan uittotunneli – kävelyreitti järveltä järvelle

Tahmelaan tutustumiseen kannattaa liittää kävely Uittotunnelin läpi Pyhäjärven puolelta Näsijärven rantaan. Osoitteessa Paasikiventie 38, tunnelin toisella suuaukolla Näsijärven rannassa sijaitsee Uittotunnelin kahvila, jossa mm. paistetaan päivittäin lettuja asiakkaille.

Uittotunnelin suuaukko Pyhäjärven puolella, lähellä Tahmelaa

Uittotunneli on 60-luvulla rakennettu tilava, pyöreä tunneli, jota pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen edellisen 30-luvun ahtaamman tunnelin sijasta. Se säilyi kuitenkin käyttämättömänä yli 40 vuotta, jolloin siitä vihdoin tuli veneiden kuljetustunneli ja kevyen liikenteen kulkuväylä. Siellä on myös jopa esitetty teatteria.

Lähdimme Uittotunnelille Hyhkystä, Pättiniemenpuistosta. Tunneli oli mukavan vilkas olematta ruuhkainen. Seinille ajeli nopeilla pyörillään lukuisia pyöräilijöitä ja lapsiperheet vaelsivat kohti kahvilaa. Lapsille tunnelin seinille juoksentelu on hauskaa, urheilullista leikkiä.

Tätä kylttiä on hieman vaikea noudattaa. Eihän veneitä kokoajan siirretä?

Kahvilassa vallitsee saaristomainen tunnelma ja sisustus. Siellä saattaa istua leppoisasti terassilla ja seurata vesiskootterin rata-ajoa ja veneilijöiden lähtötouhuja. Lettuja on kehuttu kuin Pyynikin munkkeja konsanaan. Paasikiventien varteen kahvilan pihaan mahtuu muutama auto parkkiin päiväsaikaan (- yöksi alue suljetaan).

Tampereen seurakunnan ”Vanha rouva” M/S Isosaari  (jonka kunnostustalkoissa muistelen joskus olleeni) näkyi tekevän risteilyjä kyseisenä heinäkuun viikonloppuna, ja laivan nettikalenterin mukaan lisää yleisöajeluita olisi tiedossa 8.8. koko päivän, sekä ainakin Tampereen päivän viikonloppuna 3. – 4.10.2020.

Toivottavasti blogistani olisi vielä iloa alkusyksyn viikonloppureissaajille tai Pirkanmaan uudemmille tulokkaille. Suojellaan yhdessä kulttuurihistoriallisia lähimatkakohteita ja monimuotoista luontoa!

Kuvat: Ronjamedia

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *